Moni on varmaankin nähnyt sähköautojen latauspistokkeita esimerkiksi kauppakeskusten, sekä ravintoloiden edustalla; osa ehkä jopa naapurin autotallissa.
Miten sähköauto latautuu, millainen akunkesto nykypäivän sähköautoissa on ja mitä sähköauton lataus kokonaisuudessaan maksaa?
Onko sähköauton muut juoksevat kulut myös edullisemmat verrattuna polttomoottorilla toimiviin, vai koituuko lompakolle ainoa helpotus autoa ladattaessa?
Toiminta latauspistokkeiden takana
Itse sähköauton latauspisteessä on usein kannen alla pistorasia, johon sopii sähköauton lataukseen tarkoitettu sähköjohto. Usein latauspisteissä nähdään myös erilaisia merkkivaloja, jotka kertovat esimerkiksi latauksen tilasta, sekä latauspisteen toimintavalmiudesta. Myös latauksen käynnistyminen, sekä mahdollinen häiriötilanne osoitetaan usein värikkäillä merkkivaloilla.
Julkisilla paikoilla, kuten ostoskeskuksissa sijaitsevissa latauspistokkeissa on usein myös mahdollisuus etäohjaukseen, mikäli latauksen aikana käyttäjällä ilmenee ongelmia. Etäyhteydellä kyetään esimerkiksi käynnistämään ja keskeyttämään lataus, sekä auttamaan käyttäjätunnukseen liittyvissä ongelmissa.
Eri lataustekniikat
Eri lataustekniikoihin sisältyvät perinteinen sähköauton lataus siihen tarkoitetulla latauspistokkeella, tilapäinen lataus kotitalouspistorasiasta, sekä pikalataus.
Perinteinen lataus
Perinteisellä latauksella sähköauto ladataan siihen tarkoitetusta latausjärjestelmästä, jonka tunnistaa etenkin moninapaisesta pistoliittimestä. Latausasemat varmistavat nopean ja turvallisen latauksen ohella myös sähkönkulutuksen seurannan, jonka vuoksi erillisen latausaseman asentaminen kotiin onkin suositeltavaa.
Lataustapahtuma on sähköautoille tarkoitetuista pistokkeista turvallinen, sillä järjestelmä on suojattu esimerkiksi sähköiskuilta ja ylikuormittumiselta.
Tällä lataustavalla useimpien sähköautojen akustot latautuvat noin 1–2 tunnissa.
Tilapäinen lataus kotipistorasiasta
Tilapäisessä latauksessa kotitalouspistorasiasta käytetään auton mukana toimitettavaa kotitalouspistorasiaan sopivaa latausjohtoa. Oikean latausjohdon käyttäminen on ehdottoman tärkeää, sillä latausjohto rajoittaa auton ottamaa latausvirtaa noin 6–10 ampeeriin.
Normaalit kotitalouksista löytyvät pistorasiat soveltuvat kuitenkin hyvin rajoitetusti tilapäiseen auton lataukseen, sillä tavallisia maadoitettuja pistorasioita ei ole suunniteltu kestämään jatkuvaa ja toistuvaa korkeaa kuormitusta. Erityisesti huonokuntoiset tai vanhat pistorasiat voivat kuumentua läpi yön jatkuvasta auton latauksesta, näin aiheuttaen huomattavan syttymisvaaran. Myöskään akun yli kymmenen tunnin latausaika ei ole monelle autoilijalle mieleen.
Pikalataus
Pikalatauksessa sähköauto ladataan tasasähköllä suurella virralla sille erikseen suunnitellusta tasasähkölaturista. Kuten kotitalouspistorasiasta ladatessa, myös pikalataukselle on olemassa erillinen autosta löytyvä liitin.
Pikalataus soveltuu etenkin ammattiliikenteessä toimiville autoille, sillä pikalataustekniikalla auton saa ladattua hieman yli puolessa tunnissa.
Kotilatausasema
Sähköauton ostamisen jälkeen, on hyvä miettiä oman kotilatausaseman hankkimista. Mitä hyötyä kotilatausasemasta on, ja minkä hintaisia ne ovat nykypäivänä?
Oma latausasema tekee sähköauton lataamisesta nopeampaa, turvallisempaa ja luotettavampaa. Latausasemaa käyttämällä saat enemmän tehoa, eli lataus on nopeampaa ja saat käyttöösi täyden latauskapasiteetin.
Latausasemat on myös varta vasten suunniteltu lataamaan sähköautoja, jolloin ne täyttävät kaikki vaadittavat turvallisuuskriteerit, kun asennuksen suorittaa valtuutettu asentaja. Latausasemat myös ilmoittavat mahdollisista latausvirheistä, sekä keskeyttävät automaattisesti latauksen akun täyttyessä.
Markkinoilla on saatavana lukuisia eri kotilatausasemia, ja uusia tulee lisää jatkuvasti. Tämä sekä laajentaa valikoimaa, että vaikuttaa latauspisteiden hintaan merkittävästi. Nykyään luotettavan sähköauton kotilatausaseman saa alle tuhannella eurolla, kuitenkin poislukien asennuksen hinnan. Laitteen ja asennuksen kanssa asemalle tulee hintaa hieman yli tuhat euroa.
Tärkeää on myös miettiä, minne mahdollinen kotilatauslaite tulisi sijoittaa. Olisiko latauspisteen paikka parasta olla esimerkiksi sisällä autotallissa, autokatoksessa vaiko muualla kotipihalla? Latauspisteen sijoitus tapahtuu pääsääntöisesti seinään, mutta tarvittaessa laite voidaan asentaa lohkolämmityspistorasioille tarkoitettuun tolppaan erillisellä asennusadapterilla.
Kiinteän latauslaitteen asentaminen viralliseen latauspaikkaan kuitenkin kannattaa aina, sillä se on ehdottomasti kaikkein turvallisin, nopein ja käytännöllisin vaihtoehto.
Onko sähköauton lataaminen turvallista?
Sähköauton lataaminen on turvallista, ja turvallisinta se on varsinaisella sähköautojen lataamiseen tarkoitetulla latausasemalla. Latausaseman suojalaitteet estävät ylikuormituksen lisäksi myös sähköiskut, joten vaaraa sähköauton latauksesta ei koidu ihmisten lisäksi myöskään autolle.
Sähköautoa ladattaessa muualla kuin varsinaisella latausasemalla, on ennen latauksen aloittamista tarkistettava pistorasian kunto ja soveltuvuus; kaikki pistorasiat eivät kestä jatkuvaa kuormitusta, ja muutoin viallinen pistorasia aiheuttaa huomattavan palovaaran.
Virtaa ei myöskään tule ottaa jatkojohdon, tai kellokytkimen läpi.
Sähköauton latauskustannukset
Sähköautoista puhuttaessa aiheeksi nousee lähes aina latauskustannukset, ja millaiset ne on verrattuna esimerkiksi polttomoottoriauton polttoainekuluihin. Millaisia summia sähköstä joutuu siis pulittamaan esimerkiksi sadan kilometrin matkalla?
Autosta riippuen, sähköauto kuluttaa noin 15–20 kWh/100km ja keskimääräisellä 50km:n päiväkäytöllä se vie noin 10kWh vuorokaudessa. Kun yksi kWh on arviolta 15 senttiä, sähköauton kulutuksen voidaan arvioida olevan noin 2-3 euroa sadalta kilometriltä. Lataamisen hintaan kuitenkin vaikuttavat esimerkiksi akuston koko ja sen hetkinen sähkön hinta. Useimpien täyssähköautojen akkujen koot vaihtelevat kuitenkin 16–100 kWh:n välillä. Latauksen hinnan voi kuitenkin laskea helposti kertomalla akuston koko sähkön sen hetkisellä hinnalla.
Katso mitä sähkön kilpailuttamisessa tulee ottaa huomioon, ja miten se toimii?
Näihin kuluihin ei tosin ole laskettu muita käyttökuluja – kuten vakuutuksia ja huoltoja – jotka ovat jokaisella autolla oman suuruiset.
Julkisilla latauspaikoilla lataaminen on pääosin maksullista, mutta osa kauppakeskuksista ja kaupoista tarjoaa asiakkailleen maksuttomiakin latauspisteitä. Lataushinnat voivat vaihdella latauspisteiden välillä reilustikin, sillä hinnoittelusta vastaa aina latauspisteen omistaja.
Julkisilla, maksullisilla latauspisteillä ladattaessa hinta voi perustua joko minuuttipohjaiseen, tai kilowattituntipohjaiseen hinnoitteluun ja kertamaksuun. Hinta on kuitenkin nähtävissä ennen latauksen aloitusta esimerkiksi latauspisteellä, latauspisteen mobiiliapissa taikka tarjoajan internetsivuilla.
Sähköauton lataaminen on kuitenkin edullisinta kotona, jolloin latauskustannukset riippuvat pitkälti sähkösopimuksen sähkönhinnasta.
Sähköauton akut
Useimmissa sähköautoissa akkuina käytetään litiumioniakkuja, joihin törmätään usein muissakin elektroniikkalaitteissa, kuten puhelimissa. Litiumioniakun etu on sen energiatiheys, joka takaa perinteisiin akkuteknologioihin verrattuna samassa koossa pidemmän käyttöiän, sekä kevyemmän akun.
Toinen merkittävä litiumioniakkujen etu on erittäin pieni itsepurkautuminen, jolloin akku säilyttää merkittävän osan varauksestaan jopa vuosia. Litiumioniakut eivät myöskään menetä kapasiteettiaan, vaikkei niitä koskaan ladattaisi aivan täyteen, tai vaihtoehtoisesti purettaisi tyhjäksi. Näiden ominaisuuksien, sekä edullisten valmistuskustannuksien takia litiumioniakut ovat nousseet myös sähköautovalmistajien suosioon.
Sähköautoissa saatetaan myös hyvin harvoin törmätä muihin kuin litiumioniakkuihin, kuten sinkki-ilma ja suola-akkuihin. Käytöstä on myös poistumassa esimerkiksi lyijyakut, nikkelikadiumakut, sekä nikkelimetallihydridiakut. Näitä akkuja kuitenkin hyvin harvoin enää löytää litiumioniakkujen energiatiheyden kolminkertaistuttua vuosien 1990–2020 aikana.
Toimintamatka keskimääräiseen ajoon
Usein sähköautoiluun liittyy pientä pelkoa toimintamatkan riittävyydestä, tai mahdollisesta monen tunnin lataustarpeesta kesken matkan.
Täyssähköautot sopivatkin parhaiten lyhyehköille päivämatkoille, mutta uusien mallien tullessa markkinoille myös sähköautojen toimintamatkat ovat nousseet jopa useisiin satoihin kilometreihin tehden niistä oivia autoja myös pitkähköön maantieajoon. Latauspisteiden ja eteenkin pikalatauspisteiden lisääntyessä hurjaa vauhtia onnistuu pitkien matkojen ajaminen sähköautolla myös pohjoisemmassa päin Suomea.
Ennen kaikkea toimintamatkan pituuteen vaikuttaa olosuhteiden lisäksi myös ajotapa. Jatkuvat nopeat kiihdytykset ja yleisesti epätaloudellinen ajotapa kuluttaa sähköautoissa toimintamatkaa siinä missä polttomoottoriautolla polttoainetta. Sähköautolla ajavan kannattaakin siis omaksua taloudellinen ajotapa toimintamatkan maksimoimiseksi.
Sähkömoottori ja muu auton sähkötekniikka kyllä toimii pakkasessakin ongelmitta, mutta toimintamatkassa voidaan huomata huomattavaa lyhenemistä ajovastuksen noustessa kylmissä olosuhteissa. Toimintamatka lyhenee huomattavasti myös, mikäli ajoneuvossa käytetään kylmillä keleillä matkustamon lämmittämiseen ajoakustoa. Lumikeleillä myös ajoneuvon kohtaama vierinvastus kasvaa lisäten näin energiankulutusta. Tämä on hyvä ottaa huomioon etenkin Suomen lumisissa olosuhteissa.
Akun käyttöikä
Kuten muunkin elektroniikan, myös sähköautojen akkujen käyttöikään ja kestoon vaikuttaa moni tekijä, kuten akun lataustaso, lämpötila, akkuteknologia, sekä esimerkiksi toistuvien latausten määrä. Todennäköisimmin akkujen käyttöikä kuitenkin kärsii eniten väärästä pitkäaikaisvarastoinnista.
Akkujen kestävyydestä on saatavilla jonkin verran tutkimustietoa, jonka mukaan akut kestävät jopa pidempään, mitä valmistajat ovat itse ajatelleet. Esimerkiksi Teslan akkujen tyypillinen kapasiteetin heikkeneminen on ollut 300 000 kilometrin matkalla alle 10%, joka on varsin hyvä suoritus.
Säästääkö sähköautolla muissakin juoksevissa kuluissa
Sähköautolla ajaessa kuljettaja säästää mukavan summan polttoainekustannuksissa, mutta kompensoiko esimerkiksi verotus tätä eri käyttövoimilla toimivien autojen välisiä kustannuksia? Ei suinkaan, vaan pikemminkin päinvastoin; verotus kun suosii autoja, joiden hiilidioksidipäästöt ovat pienet. Perusvero siis määräytyykin ensisijaisesti valmistajan ilmoittaman hiilidioksidipäästöjen perusteella, jotka täyssähköautoissa ovat pyöreät nolla.
Täyssähköauton toimiessa kuitenkin muulla voimalla kuin moottoribensiinillä, on siitä maksettava erillinen käyttövoimavero. 1,5 Snt/päivä/ 100 kg suuruinen käyttövoimavero on kuitenkin erittäin alhainen verrattuna esimerkiksi diesel- käyttöisiin henkilöautoihin, joissa käyttövoimavero on jopa 5,5 Snt/päivä/100kg.
Täyssähköautojen rakenne on myös yksinkertaisempi kuin polttomoottorilla toimivien, alentaen näin huomattavasti esimerkiksi tarkastus- ja huoltokustannuksia. Sähköautojen sähkömoottorien erityisen hyvän kulutuksen kestävyyden onkin huomannut muun muassa johtava sähköautovalmistaja Tesla, joka onkin luopunut sähköautojensa vuosittaisista huolloista kokonaan. Tesla päätti lopettaa suosituksensa vuosittaisista tarkastus- ja huoltokäynneistä vaativan testausohjelman jälkeen.
Yhtiön mukaan huoltokäynnit ovat tarpeen vain silloin, kun kyse on jonkin tarkemmin määritellyn komponentin huolto- tai korjaustarpeesta, mutta järjestelmän yleisen pitkäikäisyyden ylläpitämiseksi Tesla suosittelee esimerkiksi jarrunesteiden, sekä ohjaamon ilmansuodattimen vaihtoa kahden vuoden välein.
Talvihuoltoa Tesla kuitenkin yhä suosittelee; vuosittain tai 20 000 kilometrin välein etenkin kylmässä ilmastossa ajetuille sähköautoille.
